Ruokahuolto lapsiperheessä – Näillä vinkeillä selviät

Syödä on pakko, mielellään neljä-viisi kertaa päivässä. Viisihenkisellä perheellä se tekee yhteensä jopa 175 annosta viikossa. Toki osan aterioista lapset saattavat syödä koulussa tai päiväkodissa, mutta määrä on silti valtava. Joka viikko. Ruokahuolto lapsiperheessä voi olla todella raskasta, jos sitä ei suunnittele hyvin.

Tykkään hyvästä ruuasta ja ruuan laitto on jopa mukavaakin, jos sen saa tehdä rauhassa. Arjessa rauhallinen ruokahifistelyhetki on kuitenkin vain haavetta. Ruoka pitää olla nopeasti valmistuvaa tai tehtynä jo edellisenä päivänä. Yritän suosia isojen määrien valmistamista kerralla, mutta viidellä hengellä kuluu iso määrä jo yhdelläkin aterialla.

Pyrin myös siihen, että ruoka olisi pääasiassa terveellistä ja ravitsevaa. Toisaalta lapset suhtautuvat moniin ruokiin varautuneesti ja usein pääsee helpommalla, kun tekee suosiolla tuttuja ruokia. Usein he kuitenkin myös yllättävät, kun vain rohkeasti tarjoaa erikoisempia makuja.

Koska oma makuaistini eroaa perinteisistä lasten ruuista, teen itselleni yleensä töihin eri ruuat. Silloin saan juuri sellaita, mistä itse pidän. Kotona on kuitenkin tärkeä toimia esimerkkinä lapsille ja koko perheen syödä yhdessä samaa ruokaa.

Ohjeen lempi arkiruokaani voit lukea täältä.

Suunnittele ruokalista

Parasta mitä olen tehnyt ruokahuollon helpottamiseksi on suunnittelu. Laadin viikonlopun aikana listan seuraavan viikon ruuista. Suunnittelukaan ei ole aina ihan helppoa, vaan pää lyö usein tyhjää. On kuitenkin huomattavasti helpompaa keksiä ruokia viikonlopun aikana, kuin nälkäisenä kaupassa töistä tullessa.

Olen yrittänyt valjastaa muunkin perheen mukaan suunnittelu-urakkaan. Jos jokainen keksisi edes yhden toiveruuan, jäisi itselleni vähemmän mietittävää. Jostain syystä toiveruokien keksiminen ei vaikuta kuitenkaan olevan sen helpompaa heillekään.

Listan tekemiseksi olen luonut kaavan, mikä myös helpottaa suunnittelua. Viikon aikana tulisi olla yksi laatikkoruoka ja yksi keittoruoka. Ainakin yhtenä päivänä on kasvisruokaa ja viikonloppuisin kalaa. Kana ruokaa teen usein parina päivänä viikossa. Perjantaisin on herkkuruoka päivä, mikä voi olla esimerkiksi peltipizzaa, tortilloja tai oma tekoisia hampurilaisia. Perjantain herkkupäivästä on tullut kiva tapa, millä viikonloppu alkaa mukavasti.

Yleensä ruokia jää myös seuraavaan päivään ja saatan merkitäkin listaan ”jämäpäivä”. Hädän hetkellä päivän toiseksi ateriaksi loihdin puuron tai munakkaan, mihin on tarpeita aina kaapissa. Aterioiden lisukkeeksi teen päivittäin salaatin, pilkon vihanneksia tai valmistan uunijuureksia.

Suunnittele kauppalista

Tämä on toinen arjen helpottaja. Käyn kaupassa aina maanantaisin ja perjantaisin. Maananantaisin ostan arjen ja perjantaisin viikonlopun ruuat. Kauppalistan teen ruokalistan mukaisesti. Lisäksi kirjoitan listaan kaikki perustarvikkeet sitä mukaan kun niitä tarvitsee. Tässä olen harjaantunut jo niin, että osaan arvoida ruokien riittävyyden seuraavaan kauppapäivään asti.

Vältän viimeiseen asti kaupassa käymistä kauppapäivien välissä. Kaapista löytyy aina jotain, vaikka jotkut tuotteet loppuisivatkin. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä pitää kuitenkin olla aina saatavilla. Myös tiettyä perusvarastoa on hyvä pitää kuiva-ainekaapissa ja pakastimessa.

Toimi taloudellisesti

Tavoitteeni on myös käyttää arkiruokaan rahaa vain sen verran, kuin tarvitsee. Ostan hyviä perus tuotteita ja pyrin välttämään hävikkiä. Juhlat ovat asia erikseen ja viikonlopuksi on mukava ostaa jotain ekstraa. Ruokamenot vievät ison osan viisi henkisen perheen budjetista, enkä näe järkeä käyttää siihen rahaa aivan päättömästi.

Sen lisäksi, että tarkasti organisoidut kauppareissut säästävät aikaani ja hermojani, ne säästävät myös rahaa. Keskittämällä ostokset kahteen päivään viikossa, jäävät heräteostokset minimiin. Toki ostoskärryyn usein tarttuu muutakin kuin listassa olevia tuotteita, mutta määrä on vähäisempi, kuin ennen käydessäni useammin kaupassa.

Meidän viisi henkisessä perheessämme kuluuu rahaa ruokaan 500-800 euroa kuukaudesta. Rakastan budjetoimista ja ruokakuluihin olen budjetoinut 700e/kk. Useimpina kuukausina määrä on reilusti alle, mutta välillä ylikin. Jos kuukauden aikana käy paljon vieraita tai on juhlia, on summa tietysti isompi. Spesiaalitilaisuudet ovat juuri niitä, mihin mieluiten rahaa käytänkin. Silloin ruuan laittaminen ja leipominen on myös iloinen ja mielekäs asia, jolla ei ole mitään tekemistä arjen ruokarumban kanssa.

Voit lukea lisää budjetoinnista tästä artikkelista.

Muista joustavuus

Ruokalistan suunnittelemisella ja kauppapäiviä keskittämällä taakka ruokahuollosta on kevyempi. Viikon aikana minun ei tarvitse rasittaa aivojani näin arkisella ja tylsällä asialla, vaan energiaa jää enemmän muuhun. Lapset suhtautuvat uusiin ruokiin myös ennakkoluulottomammin, kun päivän ruoka on tiedossa jo etukäteen.

Tunnustan kuitenkin, ettei tämäkään viimeiseen asti hiottu systeemi aina toteudu, kuten yllä kirjoitin. Siitäkään ei kannata liikaa ahdistua. Tosin huomaan kyllä silloin pyöriväni ärtyneenä ja nälkäisenä ruokakaupassa. On todella ok turvautua välillä myös valmisruokiin. Pahimman kauppa ahdistuksen keskellä ne ovat todellinen päivän pelastus.

Joitakin tällainen tarkka suunnittelu ja organisointi voi ahdistaa enemmän kuin helpottaa. Minulle ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” sanonta sopii täydellisesti. Olen myös ylpeä siitä, miten vähän perheessämme tulee ruokahävikkiä, mikä on tarkan suunnittelun ansiota. Uusia ruokia on tullut myös enemmän kokeiluun, kun ne on suunniteltu rauhassa etukäteen.

Miten teillä toteutetaan ruokahuolto lapsiperheessä?