Nykyään armollisuus itseään kohtaan puhuttaa paljon. Olemme vihdoin huomanneet, että liian korkea vaatimustaso käy pidemmän päälle kuormittavaksi. Ympärillämme tapahtuu koko ajan valtavasti ja tietoa tulee joka suunnalta. Se luo harhan siitä, että kaikki asiat pitäisi ottaa haltuun.
Onko kukaan ikinä väittänyt, että kaikki upeat asiat elämässä kiteytyisivät yhteen ihmiseen? En usko, joten niin ei kannata väittää itselleenkään. Unelmaelämä on tahatonta illuusiota, jonka liika informaatio meille aiheuttaa. Jokainen luo oman unelmaelämänsä. Yleensä se on aivan tavallista elämää.
Joskus on hyväkin suorittaa
Olen huomannut sanan suorittaa saaneen negatiivisen sävyn. Mielestäni se on oikein osuva termi. Joitain asioita täytyy suorittaa, toisia haluaa suorittaa. Tuleeko sinulle hyvä mieli siitä, kun suoriudut jostakin?
Ihminen tarvitsee haasteita ja mielekäs tekeminen tukee hyvinvointia. Jos kaikki on liian helppoa, voi sekin käydä raskaaksi. Haasteiden voittamisesta ja onnistumisesta tulee yleensä tyytyväinen olo. Se myös parantaa itsetuntoa, mikä osaltaan tukee hyvinvointia. Jos ei ikinä ponnistele minkään asian eteen, voiko kokea myöskään onnistumisen tunteita?
Joku voi kokea ahdistavana nähdä somessa upeasti sisustettuja koteja. Ihmiselle, jolle sisustaminen on intohimo, lisää kodin laittaminen tyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Ei ole mitään syytä, miksi jonkun, jota sisustaminen ei kiinnosta, pitäisi kuitenkaan panostaa siihen.
Arjessa vähempi on parempi
Elämään kuuluu toki asioita, joita on pakko tehdä halusi tai ei. Jos tällaisia asioita on liikaa, voi se olla todella kuormittavaa. Silloin riittää, että tekee vain sen, mikä on riittävän hyvä. Pakollisten asioiden vastapainoksi on hyvä keksiä, mitä haluaakin suorittaa.
Esimerkiksi kaupassakäynti, ruokien suunnittelu ja valmistus on arjessa kovin rasittavaa. Miten on muissa lapsiperheissä? Välillä olen saanut itseni ahdistumaan, kun pää lyö tyhjää ja haluaisin aterioiden olevan terveellisiä, maukkaita ja mielellään edullisiakin.
Suunnittelemalla perheen ruokahuollon hyvin, minimoin turhan ajatustyön. Suunnitelman toteutuminen tuntuu myös erityisen hyvältä ja palkitsevalta. Olen myös opetellut hyväksymään, että valmisruokien hyödyntäminen välillä on ihan ok ja vihanneksiksi lapsille kelpaa kurkku ja porkkanatikut vaikka joka päivä.
Lasten kasvatuksessa en suosittele suorittamista lainkaan. Lapsi tarvitsee rakkauden lisäksi vain perushoidon, turvallisen aikuisen ja huomiota. Näiden toteuttamisen ei tarvitse olla suorittamista, vaan elämää.
Olemme mieheni kanssa innokkaita Supernanny -ohjelman faneja. Ohjelmasta saa usein loistavia vinkkejä ja inspiraatiota toimivaan perhearkeen. Ei kenelläkään silti suju kaikki aina vaan hyvin. Äitinä haluan olla inhimillinen oma itseni, enkä mikään ammattikasvattaja.
Älä vaadi liikaa muiltakaan
On tärkeä olla armollinen itselleen, mutta yhtälailla myös muita kohtaan. Jos jokin itsestä riippumaton asia ei suju, millaisia tunteita se sinussa herättää? Voitko asialle mitään? Jos et, on kovin raskasta jäädä murehtimaan sitä. Toisia tai ympäristöä kohtaan ei kannata olla liian vaativa.
Tämä vinkki on sovellettavissa hyvin myös parisuhteeseen. Kumppanisi ei ole sinä, eikä siis toimi kuten sinä. Jos huomaat ärsyyntyväsi toisen tekemisistä, teet asiasta helposti vain itsellesi ongelman. Miksi vaatia toiselta jotain ja pilata sitten omakin päivä, kun asia ei menekkään niin kuin haluaisit. Anna mielummin toisenkin olla riittävän hyvä.
Minä en ole koskaan ollut erityisen kilpailuhenkinen tai kunnianhimoinen ihminen. Jos jokin asia ei onnistu, tyydyn yleensä siihen. Se ei tee minusta luovuttajaa, vaan optimoin osaamiseni asioihin, joita haluan tehdä. Yleensä kun tekee itselleen mielekkäitä asioita, niillä on myös tapana onnistua.
Jos jokin asia ei kiinnosta tai tunnu tärkeältä, en panosta siihen enempää, kuin on välttämätöntä. Kun taas keksin jotain mistä innostun, suhtaudun siihen intohimoisesti ja annan kaikkeni. Mielekkäissä asioissa parhaansa yrittäminen ei yleensä tunnu kuormittavalta. Itselleen tärkeiden asioiden suorittamiseen jää myös enemmän voimavaroja, kun muihin suhtautuu armollisemmin.
Jos joku asia tuntuu epämukavalta, on yleensä hyvä miettiä kannattaako siihen panostaa. Usein asiassa on jotain pielessä, jos se herättää ahdistavia tunteita.
Olen yleensä melko perustyytyväinen asiassa kuin asiassa. Kun on perusasioista kiitollinen, on tyytyväisyys helpompi saavuttaa. Jos on tyytyväinen vasta kun saavuttaa jotain mahtavaa, voi tyytyväisyyden kokemukset olla melko harvassa. Jos olet luonnostaan kovin pedantti ja kunninanhimoinen ihminen, kanavoi se johonkin sinulle tärkeään. Yritä tietoisesti päästä muissa asioissa vähemmällä.
Kun ei yritä olla kaikessa hyvä, voi olla jossain asiassa loistava.
Miten armollisuus näkyy sinun arjessasi? Missä asioissa voisit olla armollisempi myös puolisoasi kohtaan? Mitä asioita suoritat mielelläsi?