Suomalaiset käyttävät erilaisia ravintolisiä paljon. Suurin kuluttajaryhmä on ihmiset, jotka muutenkin pitävät huolta terveydestään. He jotka saavat tarvittavat ravintoaineet ja vitamiinit ravinnosta muutenkin. Vitamiinien popsiminen varmuuden vuoksi ilman kyseisen vitamiinin puutosta on usein turhaa ja siitä on jopa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Monipuolisen ruokavalion lisäksi syödyt ravintolisät voivat johtaa liikasaantiin. Tässä artikkelissa on tietoa siitä, mitä ravintolisiä kannattaa syödä.
Vitamiinien kohdalla enempi ei ole välttämättä parempi.
Jatkuva mainos- ja tietovirta houkuttelee terveyttä tavoittelevia ihmisiä ostamaan erilaisia tuotteita. Kun laitat googlehakuun jonkin ravintolisän, saat sivukaupalla eteesi mainoksia, joiden mukaan kyseinen tuote on sinulle tärkeä ja suorastaan välttämätön. Ravintolisäbisnes on valtava trendi nykypäivänä ja vitamiineihin kuluvat rahat voi olla järkevä käyttää johonkin muuhun, kuten laadukkaaseen ravintoon.
Pikainfo ravintolisistä
D-vitamiini
Suositellaan kaikille otettavan purkista. D-vitamiinia saa auringon valosta ja ravinnon mukana kalasta ja maitotuotteista, joihin D-vitamiinia on lisätty. Kukaan Suomen ilmastossa elävä ei kuitenkaan saa sitä riittävästi. Suositusannos D-vitamiinilisää aikuiselle on 10mcg:tä vuorokaudessa.
Liiallinen D-vitamiinin saanti voi johtaa yliannostukseen, mutta vielä 100mcg:n vuorokausiannos ei aikuisella sitä aiheuta. D-vitamiinin terveyshyötyjä ovat muun muassa luuston ja lihasten vahvistaminen, sekä infektioiden torjuminen.
C-vitamiini
Saa hedelmistä marjoista ja vihanneksista. Liikasaanti heikentää C-vitamiinin imeytymistä ja suuret kerta annokset voivat aiheuttaa haittoja. Monet uskovat C-vitamiinin lievittävän flunssan oireita, mutta tätä ei ole pystytty tutkimuksissa todistamaan. Flunssan aikana 1-2 gramman vuorokausiannos voi kuitenkin vähentää flunssan kestoa.
Sinkki
Toinen flunssan itsehoitovalmiste, minkä teho ei ole taattu on sinkki. Flunssan aikana aikuinen voi kokeilla 75mg:n vuorokausiannosta. Sinkkiä ei muulloin suositella otettavan purkista, eikä sitä suositella lapsille lainkaan. Sinkkiä saa ravinnosta eläin- ja kasvikunnan tuotteista.
Minulla on tapana ottaa heti flunssan oireiden alkaessa C-vitamiinia ja sinkkiä, enkä muista olleeni vuosiin kunnolla sairaana. Tämän uskon toimivan itselläni, mutta valitettvasti se ei välttämättä toimi kaikilla. Muina aikoina nämäkin ovat turhia, mutta nautin C-vitamiinijuoman joka aamu, vaikka sitten maun vuoksi.
Vitamiineja ja ravintolisiä löytyy nykyään lähes mistä tahansa kaupasta, mutta pelkän pakkausselosteen perusteella on vaikea saada käsitys tuotteen laadusta. Itse tilaan vitamiinit yleensä Fitnessfirstilta, joka on laadukkaita luomutuotteita myyvä Suomalainen perheyritys.
Maitohappobakteerit
Maitohappobakteerit ovat osa suoliston omaa mikrobikantaa. Maitohappobakteerilisän on todettu ehkäisevän tehokkaasti ripulia ja vatsavaivoja sekä gynekologisia tulehduksia. Maitohappobakteereja suositellaan otettavan ulkomaanmatkojen ja antibioottikuurin aikana sekä esimerkiksi toistuvien hiivatulehdusten ehkäisemiseksi. Niiden syömisen ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia.
Omega-rasvahapot
Omega-rasvahapot ovat tyydyttymätöntä, eli pehmeää rasvaa. Ne ovat tärkeitä esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä sekä matala asteisen tulehduksen lievittämisessä ja kolesteroliarvojen laskemisessa. Liian vähäinen omega-rasvahappojen saanti voi vaikuttaa ihon kuntoon. Pehmeät rasvat ovat olennainen osa terveellistä ruokavaliota ja niitä saa mm. kasvisöljyistä, kalasta ja pähkinöistä. Kun nautit näitä päivittäin monipuolisesti, et tarvitse Omega- ravintolisää tai kalaöljyvalmistetta. Näiden liiallinen nauttiminen lisää verenvuotoriskiä leikkauksissa, eikä tuo terveydelle lisähyötyä ravinnosta saadun pehmeän rasvan lisäksi.
A- ja E-vitamiinit
Saadaan riittävästi monipuolisesta ruokavaliosta. Runsaasti A-vitamiinia sisältäviä ruokia on esimerkiksi liha- ja maksaruuat ja kasvikunnantuotteista porkkana ja lehtikaali. A-vitamiini muun muassa pitää yllä näkökykyä, parantaa ihon ja luuston kuntoa sekä immuunijärjestelmän toimintaa.
E-vitamiini yksinkertaistettuna suojaa elimistöä hapettumiselta. Sitä saa muun muassa kasvisöljyistä ja pähkinöistä. Sekä A- ja E-vitamiineissa on yliannostuksen vaara ja liikasaanti voi aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä, huimausta ja oksentelua.
B-vitamiinit
B1-vitamiinia eli Tiamiinia tarvitaan hiilihydraattiaineenvaihdunnassa. Sitä saa lähes kaikista ruoka-aineista, joten perusterve monipuolisesti syövä ihminen ei tarvitse B-vitamiinilisää.
B12-vitamiinia tarvitaan elimistön happoaineenvaihduntaan. Sitä saa ainoastaan eläinperäisistä tuotteista. Tarvittava määrä on pieni, joten suurin osa saa vitamiinin ravinnosta. Tiukkaa vegaaniruokavaliota noudattavat henkilöt tarvitsevat kuitenkin B12-vitamiinia purkista. Myös ikäihmiset ovat alttiita B12-vitamiinin puutokselle.
Foolihappo
Foolihappoa saa täysjyväviljasta, vihreistä kasviksista, perunasta ja maksasta. Sitä tarvitaan elimistön happoaineenvaihduntaan. Foolihapon tarve täyttyy monipuolisesta ruokavaliosta. Poikkeuksena raskautta suunnittelevat, joille suositellaan 0,4 mg:n vuorokausiannosta jo pari kuukautta ennen raskautta raskausviikolle 12 saakka.
K-vitamiini
Vaikuttaa veren hyytymiseen ja luuston ja verisuonten terveyteen. Saadaan kasvikunnan tuotteista ja rasvoista.
Syö ravintolisiä vain tarpeeseen
Tämän artikkelin tavoite on kannustaa miettimään, onko ravintolisien syöminen sinulle oikeasti tarpeellista.
Vitamiininpuutokset altistavat terveyshaitoille ja tämä artikkeli on suunnattu vain terveille, monipuolisesti syöville aikuisille, joilla ei ole vitamiininpuutoksille altistavia tekijöitä.
Vitamiinien ja ravintoaineiden puutoksille alttiita ovat muun muassa henkilöt, joilla on jokin perussairaus, kuten keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus. Myös pienet lapset, vanhukset tai aikuiset, joilla on hyvin rajoittunut ruokavalio, ovat alttiimpia puutoksille.
Ravintoainepuutokset voivat aiheuttaa epämääräisiä yleisoireita. Näissä tilanteissa on hyvä kääntyä lääkärin puoleen ja nauttia ravintolisiä lääkärin ohjeiden mukaisesti.
Tässä artikkelissa on käytetty lähteenä Duodecim Terveysportin julkaisuja.
* Merkillä merkityt linkit ovat mainoslinkkejä.
